Ai miten niin aina on kiirekiirekiire?

smaller-4

smaller

En vain ymmärrä, miten kiireiseksi sitä osaa itsensä tehdä. Siitäkin huolimatta, että ei pitäisi olla mitään tekemistä. Paitsi treenaaminen. No, viikonloppuna kyllä treenattiin, mutta muuten tässä on illat mennyt uurastaessa seuran hyväksi. Pääsyy kyllä siinä, että lähdin teettämään tuota alustakyselyä JATille ja nyt kaiken muun tekemisen päälle pitäisi nekin vastaukset ehtiä analysoimaan. Kivasti menee päivät siihen, kun lähtee aamulla töihin, käy kotoa hakemassa koirat ja tulee illalla puolen yön maissa kotiin, ja ei kun nukkumaan. Kaikki kärsii tästä syystä, mutta pitää nyt suhtautua niin, että aika aikaansa kutakin.

Sunnuntaina käytiin Piikan kanssa Laukaassa kisaamassa viimeiset maksetut treenit ennen SM-kisoja. On taas niin kiirettä tulevina viikonloppuina, ettei kisaamaan enää ehditä. Täytyy toivoa, että jossain välissä silti ehtisi treenaamaan. Mitättömän vähiin sekin on nyt jäänyt. Sunnuntaina tuomarina oli Eeva-Liisa Pohjonen ja ensimmäistä kertaa en ollut tuomarin kanssa samoilla linjoilla virheidemme määrästä. Piika ei pysähtynyt puomin kontaktille, mutta juoksari osui kyllä keskelle kontaktia. Tuomari nosti kätensä vähän viiveellä. Kymppi saatiin lopulta virhepisteiksi, kun keinulle sitten jarrutin ja myöhästyin itse valssista ja Piika lähti keinulta ilman lupia. Huoh. Toiselta radalta selkeä HYL, kun itse varmistelin nyt sitä puomin alasmenoa. Kiva oli silti nähdä, että Piika kyllä kulkee, vauhtia oli taas enemmänkin ja se näkyi kyllä omassakin ohjauksessa. Toisaalta molemmilla radoilla oltiin samalla radalla, eli plussaa sekin. Nyt pitäisi vain treenata! Ainakin lauantaina tehty keppitreeni, jossa Janne häiriköi Piikaa vinkupallolla ja kepit piti silti suorittaa, tuntui toimivan hyvin ja kepit onnistuivat nyt kisoissa loppuun saakka, kun en itsekään hätiköinyt ja Piika haki hyvin keppien haastavat alutkin.
smaller-1

 

Marsu-mies on meillä nyt viimeistä viikkoa. Ainakin hetken aikaa käy kotonaankin kääntymässä. On se kyllä ollut aivan loistava seuralainen koirille ja etenkin Piikalle. Eikä kukaan ole niin ihanan halittavan näköinen kuin tuo Mercedes.

Lauantaina ja sunnuntaina käytiin Kiljulle juoksuttamassa viestiä ja toteamassa, ettei muuten juokse kilsasta. Olipa yllätys. Kun sitä nyt ensimmäistä kertaa kokeiltiin täydeltä matkalta. No, se tuli sitten tähän saumaan se juoksemattomuus. Nätisti kyllä lähti häädettynä sitten etenemään, kun vähän keskusteltiin, että juostaanko sitä vai ei. Sunnuntaina juoksutettiin vain B-A ja A-C. C:ltä sitten paettiin Kiljun kanssa metsästä hyttysiä. Janne päästi samaan aikaan bortsut autosta ja kun pääsin sen 300 metriä kilsan kyltin kohdalle niin bortsut pyyhkäisivät vastaan ja Mersu jatkoi vain matkaansa. Soitin Jannelle, että miten nää jo täällä on, niin totesi, että ne lähti kuin ammuttuna metsään, kun autosta pääsivät Mersu etunenässä. Ja on tuolla koiralla kyllä luontainen nenänkäyttö. Ja muutenkin luonne on melkoinen napakymppi. On tajunnut ruskean lampaan ideankin ja siinä, missä Piika osaa pyöriä vain myötäpäivään, Mersu paimentaa omatoimisesti suuntaa vaihtaen ja pitää Kiljun niin aisoissa, että tuntui viikonloppuna jo palavan käpy Kiljulta, kun koko ajan oli bortsumies vastassa.

Mutta jos ei itse ehdi nauttia kesästä, niin koirat ainakin tuntuvat tykkäävän. Mitä nyt itikoita on enemmän kuin laki sallii.
smaller-2

smaller-3

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s