Avainsana-arkisto: keppitreeni

Flashback viikonlopulta

Piika_mukaelma_MarjoHeinon_radasta_2015_04_280001

Tiistain treenit ja Tehotytöt koolla taas. Hanna oli suunnitellut rataa viikonlopun maksien toisen radan pohjalta ja hieman sitä mukaeltiin, että saatiin esteet ja tila riittämään. Rakennettiin rata ja alettiin sumplimaan treenivuoroja.

Minä: ”Kuka alottaa?”

Muut: ”Piika.”

Minä: ”AIJJAA?!?!”
Muut: ”Joo-o. Me muut tapellaan seuraavista vuoroista.”

Jaahas, eihän siinä sitten kuin koiran hakuun ja radalle. Keppien 20-numeropäähän laitettiin kaksi ohjuria heti suorilta.

Ensimmäisellä rykäisyllä päästiin 12-putkeen asti. Jos ei lasketa sitä, että keinulla oli vähän pientä säätöä (Piika hyppäsi pois ja samantien takaisin ilmaan nousevalle laskupäälle) ja kepeiltä se hyppäsi törkeästi ohjureiden yli, kun yritin irrota seiskalle. Onneksi en nähnyt tätä, sillä 7-10 väliin saatiin meidän päivän paras rytmitys, kun en varmistellut keppejä. Seuraavilla kokeiluilla pitikin sitten varmistella niitä keppejä, koska Piika possuili niillä järjestään ohjuripäässä. Keppejä siis hiottiin, mutta varsin kivasti se jaakotuksella kääntyi 10-putkeen.

A:lla palasin Piikaa palkkaamaan ja samassa sivusilmällä näin, että viereisellä kentällä alkoi tapahtumaan. Ehdin napata Piikaa samalla hetkellä kiinni, kun kenttiä erottanut väliaita kaatui ja vieras koira tupsahti paikalle. Pienestä oli kiinni, ettei Piika jäänyt kaatuvan väliaidan alle, mutta onneksi sain sen napattua kiinni selästä, koska Piika ei vaikuttanut mitenkään tyytyväiseltä äkilliseen treenien keskeytykseen. Samalla pystyin pitämään tunkeilijan kauempana siihen asti, kunnes apujoukot saapuivat hätiin.

Hetki leikittiin ja Piika sai purkaa säikähdyksen, jos sitä olikaan. Päälle ei ainakaan jäänyt minkäänlaisena empimisenä esteitä kohtaan. Puomin ohjasin puomin vasemmalta puolelta, jolloin pystyin kätevästi tekemään pakkovalssin 18:lle ja siitä sai aika hyvän linjan 19:lle. Keppien ohjaus sujui koko ajan hienosti keppien oikealta puolelta eikä Piika yrittänytkään possuilla viimeisissä väleissä tältä puolelta. Takaakiertoon tyrkkäys oli silti vaikeaa ja sitäkin vaikeampaa saada oikea linja putkeen. Käytännössä taisin ohjata aina joko putken ohi tai hypylle sen viereen.

***

Treenien aikana Piika meni ja kamppasi Hannan kanveesiin suorilta jaloilta. Käytännössä Hanna lankesi Piikaan. Treenien lopuksi parivaljakko pääsi radalle ja loppu onkin historiaa… Tulette kuulemaan tästä parivaljakosta vielä!

Räjäytetään muuri

Messarin vuoksi sunnuntainen Julian valmennus jäi Piikalta välistä. Hanna ja Ipi kävivät puolestamme imemässä oppia. Tiistain treeneissä treenattiin sitten muutamaa pätkää tuolta valmennuksesta.

Piika_keppitreeni_2014_12_090001

Pöytätreeniä aluksi ja hyvin tarjosi Piikakin jarrutusta, mitä nyt tuli pöydän yli niin että heilahti. Yritti kyllä peruutella heti takaisin pöydälle, mutta maksipöydälle ei ihan jalkojaan saanut nostetuksi.

Kun otettiin minun liikkeeni mukaan treeniin, Piika tuli koko ajan yli. Parhaiten pysyi, kun sanoin kaksi pöytä-käskyä ja varmasti pysyi, kun omalla katseellani avitin, että siellä pöydällä on pysyttävä.

Siniseltä rastilta pöydälle lähetys oli helpoin näistä.

Keppitreenissä jo aluksi oli vaikeaa pöydälle irtoaminen, kun en sitten auttanutkaan omalla liikkumisella sinne asti. Okserille valssaaminen oli myös hankalaa, Piika rymäytti okseria päin jokusen kerran. Päällejuoksu kepeille oli myös omalle päälle vaikea, koko ajan olin myöhässä. Takaaleikkaus kepeille oli helppo, mutta sitten taas kepeillä sivuttaissuunnassa irtoaminen, sitä Piika ei kestänyt. Otettiin sitten etupalkka siihen mukaan. Mutta kaikista vaikeinta oli muurille takaakierto-valssi. Piika räjäytteli muuria koko ajan. Ei vaan saanut kasattua itseään siihen. Kai se ei miellä muuria kunnon esteeksi, kun aina piti joko hypätä sitä päin tai sitten ponnistaa sen päältä vauhtia. Hyppytekniikkaan siis mars mars.

Nyt olisi selvää, että esteosaamisesta pitäisi vahvistaa muuria, pituutta, okseria, keppejä ja kontakteja. Ja tehdä hyppytekniikkaa. Lisäksi oma liikkuminen on mielestäni painunut taas liian kumaraan, joten pitäisi alkaa skarpata! Valinta on tehtävä, keskitytäänkö talvi agilityyn vai tehdäänkö myös tokoa vai vain hallintaa ja virettä kevään pk:ta varten?