Joskus kesällä oli JATilla haku huiput ja haastajat-valmennusryhmiin, joissa koutsina toimii Kärnän Julia. Treenit on talven aikana kerran kuussa Haukkuvaarassa. Pohdiskelin asiaa tuolloin ja totesin, että huippuihin meillä ei ole asiaa, kun ei meillä oli SM-tavoitteita vuodelle 2015. Haastajat-ryhmä tuntui sopivammalta meille harrastelijoille. Laitoin sitten hakemuksen menemään, että ei meillä nyt niin hengenhätä ryhmään ole, mutta voidaan tulla näyttökokeeseen nyt kuitenkin. Näyttökoe oli viime viikon perjantai-iltana. Me käytiin näyttämässä kontaktiosaamista, muuta ei sitten osattukaan. Mutta kun 10 tuli paikalle, ja 10 otettiin ryhmään, me ollaan siis haastajat-valmennusryhmässä tuleva reilu puoli vuotinen. Joten nyt oikeasti pitää panostaa aksaan talvella!
Eilen oli taas tiistai-illan myöhäisagit ja vuorossa meille aika mahdottomalta tuntunut rata. Ei siinä tutustumisessa nyt sen ihmeempää tuntunut olevan, mutta sitten kuitenkin kun mentiin tekemään, oltiin Piikan kanssa ihan eri radoilla. Piikalla oli joku ihme liito-oravapäivä. Tee siinä sen kanssa agia, kun se hyppi liitoloikkia naamaan. Ei siis tyypillisiä pomp-puja vaan otti ihan kunnolla pitemmältä matkalta vauhtia ja tuli täysillä rintakehään liitämällä. Ilmeisesti se yritti kertoa, että nyt vois ohjaaja mennä vaihtoon tai jotain? Mutta ratahan siis näytti sinnepäin tältä
Ekalle hypylle koira vinoon nro 1 kohdille ja itse rintamasuunta ja kaikki kohti kakkosputkea. Sitten vastakkaisella kädellä tönäisy hypyn yli ja suunta kohti putkea. 3:lle takaakierto-niisto-sokkari ja kepit. Tässä pätkässä piti vain hioa koiran linjoja ja itse ehtiä alta pois. Mutta. 5-10. Ihan tuskaa. Minulle. Ensin yritin ohjata puolivalssi-viskileikkauksella 5-7, mutta eihän siitä mitään tullut, kun Piika ei pysy kepeillä, jos en saata loppuun saakka. Sitten kokeiltiin ohjausta toiselta puolelta, mutta sama ongelma, en voinut tehdä muutoksia keppien päässä, että oltais hallitusti päästy vitoselle. Kepit sen sijaan mentiin loppuun asti, jos Hanna oli palkkaamassa keppien jälkeen ja tuolloin pystyin itsekin liikkumaan ja irtoamaan kepeiltä. (Lupaan, että lokakuussa pistän nuo kepit kuntoon!!) Kasille olin ajatellut leijeröidä tuon 9 hypyn, mutta ei siitäkään tullut mitään, kun en vaan ehtinyt. Parhaiten toimi, kun otin pienen kontrollin Piikaan, kun se tuli 7-putkesta ja sitten lähetin sen 8-putkeen. Ysin pyöräytin takaakierto-valssilla tuon 9-siivekkeen kautta. Mietittiin myös, toimisiko paremmin toisen siivekkeen kautta? 11:lle takaakierto-niisto-sokkari ja nämä on nyt alkaneet toimimaan! Onhan niissä vielä hiomista, mutta ainakin Piika tulee niihin ohjauksiin. Rengas oli hieno ja keinullekin hyvä kontakti. Sen sijaan keinu-pituus oli vaikea, kun silloin Piikan linja suuntautui kohti rengasta, jos jäin liikaa jälkeen. Kun otin etäisyyttä ehdittiin hyvin loppuun saakka. Paitsi, että hyppytekniikkatreeneihin taas talveksi johtaa tiemme. Yllättäen vaikeita olivat 17 ja 18, kun olivat 65:ssa. Voi kun oiskin niin fiksu, että keskittyisi vain yhteen lajiin ja unohtaisi kaiken muun!
Pipipäät 