Nyt kun on Piikan kanssa kesän tavoitteet pulkassa – ja kesä hädin tuskin alkanut, niin tuumasin, jotta kai sitä Ipikin voisi tänä kesänä jotain teherä. Viimeiset viikothan se on ollut saikuttamassa viestikokeen kipukohtausten jälkimainingeissa, mutta jos olis tarkoitus ensi viikolla aloittaa agility taasen, niin kai sitä tällä viikolla voi jo jotain kevyttä tehdä alle.
Alkoin sitten miettimään, jotta josko sitä vaikka jälkeä pitäisi tehdä. Taitas olla joku koepaikkakin nyt tyhjänpanttina, kun en sitä Piikalle enää tarvitse. Millonkahan viimeksi Ipi on jälkeä ajanut? Jaa-a. Oiskohan ollut vuosi sitten kokeessa? Sitä ennen taisi jokusen kerran ajaa pellolla, kesällä panosti enemmän lomailuun ja nyt oon panostanut enemmän Piikaan. Yksi koira kerrallaan, joten läpsystä vaihto ja nyt saa Piika intoilla autossa ja Ipi ajaa jälkeä.
Mitäpä siitä, ettei ole tullut tehtyä Piikalle palauttavaa koejäljen jälkeen. Eihän se semmosta tartte, viimeksikin opiskeli itse talven aikana janatyöskentelyn. Fiksu likka. Samaa ei voida sanoa Ipistä. (Kuoppasin taas malihaaveet alimpaan romukoppaan.)
Sunnuntaina Janne teki Piikalle jäljen, kun itse tallasin Kiljulle. Lähdin siinä välissä käymään parin tunnin lenkillä, Janne ajoi Kiljun jäljen ja lähti Espooseen, ja lenkin jälkeen kävin sitten pellon kautta Ipsun kanssa. Ei mitään hajua, missä jälki meni tai mitä siellä oli. Lopputuloksena 8 keppiä yhdeksestä. Ei siis hullummin!
Paitsi, ettei tuo keppimäärä kerro oikeasti mitään siitä, miten kauhea jälki kokonaisuudessaan oli. Ipi hukkasi jälken ainakin sen 10 kertaa, kaahotti eteenpäin, itse unohdin hanskat ja liina poltti kämmenet, tapeltiin Ipin kanssa kaahotetaanko pellolla vai ei ja sitä rataa. Ihan hirveää. Olin valmis heittämään hanskat tiskiin samantien, paitsi kun ei ollut niitä hanskoja. Voi helevetin helevetti, kyllä tuli Piikaa ikävä.
Tiistai-iltana samalla kaavalla taas pellolla. Ensin jäljen teko, sitten parin tunnin lenkki ja pellon kautta kotio. Nyt tein itse Ipin jäljen. 10 kepakkoa, joista Ipi taisi poimia 6 tai 7, itse noukin yhden ja lopuksi käytiin loput kalastelemassa pellosta. Nyt kulki jäljestys ilman kaahotusta (no jännä, kun oli hanskat kädessä), mutta helkkarin piski jätti kepit ilmaisematta! Nenä meni kepin päältä ja ei vaan nostanut keppejä. Taitaa seuraavaksi kutsua keppisulkeiset.
Pipipäät 