Avainsana-arkisto: Ajatuksia

Valitse taistelusi

Voisin kirjoittaa viime viikon vitutuksesta. Voisin kirjoittaa jo kerran kirjoitetusta blogitekstistä, jonka jätin julkaisematta. Voisin kirjoittaa agilitysta. Voisin kertoa oppimisesta. Voisin kirjoittaa Niinu ja Teemu Linnan luennosta.

Usko niitä, jotka etsivät totuutta.

Epäile niitä, jotka ovat sen jo löytäneet.

Voisin kirjoittaa viime viikon hämmennyksestä. Päällimmäisenä tunne turhautumisesta. Vähitellen voin taas myöntää oppineeni. Voisin kertoa vaikuttumisestani. Voisin kertoa aiemman mallin ihan totaalisesta sotkeutumisesta. Voisin kertoa siitä, kun luulin tietäväni. Siitä, kun tiesin, etten tiedä. Siitä kuinka vähitellen ymmärsin. Siitä, että nyt pitäisi osata kehittää ja soveltaa. Voisin kirjoittaa siitä, kuinka vanhan kertaaminen on tylsempää ja kuinka on taas tullut innostuttua uudesta vanhan kustannuksella. Voisin kirjoittaa siitä, kuinka paljon pitäisi tehdä asioita uudestaan, vaikka liian usein tehdään uusia asioita.

Hulluutta on se, että samaa tekemistä toistamalla odotamme tulosten muuttuvan.

Voisin kirjoittaa siitä, kuinka tärkeää on keskittyä siihen, mitä ja miten ajattelemme. Kuinka ajatuksemme muovaavat tekemistämme ja vaikuttavat, millaisen tulevaisuuden itsellemme rakennamme. Voisin kirjoittaa siitä, miten oppi tuli tälläkin kertaa ulkoapäin. Voisin kirjoittaa siitä, miten vähän siitä pystyin omaksumaan. Voisin kirjoittaa siitä, miten tämäkin johtuu vain siitä, että etsin vastausta pulmiin nykyisen kokemusperän ja osaamisen avulla. Voisin kirjoittaa siitä, miten vähän tiedän.

Failing to plan is plan to fail.

Voisin kirjoittaa siitä, ettei ole käsitettä epäonnistuminen. Voisin kirjoittaa, että on vain tuloksia, on vain palautetta tekemisen laadusta. Voisin kirjoittaa, miten kisoissa saatu tulos on suora ja rehellinen palaute harjoittelun laadusta. Voisin kirjoittaa siitä, miten pitäisi harjoitella kuten kilpailee ja kilpailla kuten harjoittelee. Voisin kirjoittaa, miten kehittyminen tapahtuu epämukavuusalueilla.

Valitse taistelusi.

Voisin kirjoittaa Niinu Linnan koulutuksesta. Voisin kirjoittaa haastavasta radasta.

2015-08-29_JAT

Voisin kirjoittaa, miten arvelin, että pääsemme vain viidennelle esteelle Piikan kanssa. Voisin kirjoittaa, miten pääsimme vain viidennelle esteelle Piikan kanssa. Voisin kirjoittaa, miten luulin, että minulla on irtoava koira. Voisin kirjoittaa, miten selvisi, että olen tämänkin koiran onnistunut pilaamaan. Voisin kirjoittaa, miten se nuorena tarjosi esteitä omatoimisesti. Voisin kertoa, miten onnistuin tämän taidon sammuttamaan. Voisin kertoa tottis- ja tokotreeneistä, missä Piikalta vietiin itsenäisyys. Voisin kirjoittaa, miten se ei enää irtoa esteille ilman ohjausta.

Voisin kirjoittaa, miten Piikalla on ollut takaakiertojen kanssa ongelmia. Voisin kirjoittaa, miten sitä on korjattu kaikilla estehärpäkkeillä. Voisin kirjoittaa, miten asiaa on pohdittu löytämättä ratkaisua. Voisin kirjoittaa, miten ohjaaja voi hoitaa vain tietyn tontin ja miten koirallakin on oma tonttinsa hoidettavanaan. Voisin kirjoittaa, miten Niinu keksi heti jutun juonen. Miten yritimme saada Piikan tarjoamaan esteitä. Miten käytimme siihen koko koulutuksemme. Miten Piika vain seisoi hypyn takana tajuamatta, mitä pitää tehdä. Voisin kirjoittaa, miten hyviä vihjeitä saimme. Voisin kirjoittaa, miten ymmärsin, kuinka valitaan kulloinenkin taistelu, kulloinenkin treeninaihe. Voisin kirjoittaa, millainen onnentunne oli, kun Piika puolen tunnin jälkeen tarjosi hyppyä itse.

Tuska on väliaikaista. Se muuttuu kärsimykseksi luovuttamalla.

Tämän jälkeen kärsimys kestää koko loppuiän.

Voisin kirjoittaa lopuksi, miten olemme kotona treenanneet. Miten nopeasti löytyi sammunut taito. Taito, jonka en edes tiennyt kadonneen. Voisin kirjoittaa, miten Piika lukkiutuu esteelle jo viidestäkin metristä. Voisin kirjoittaa, miten se lukkiutuu väärälle esteelle. Voisin kirjoittaa, miten kiellän sitä. Voisin kirjoittaa, kuinka tajuan, miten kadoksissa ollut taito on sammunut. Voisin kirjoittaa siitä, miten agility mittaa ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä.

Jätän kirjoittamatta. Ajatustyöni on vielä kesken.

Jyrkimmät mielipiteet ovat niillä, jotka ymmärtävät asioista vähiten.