Keskiviikkona pidettiin koti-ilta. Pessi ja Kilju lenkittävät kätevästi toinen toisensa pihan ympäri spurttailuillaan ja siinä menossa myös Piika ja Ipikin pyörivät mukana. Näinpä pari kertaa alkuviikosta, kun Pessi härnäsi Piikaa, jolla meni ihan pata. Pessi sai melkoisen pöllytyksen ja Piika teki selväksi, että hän keskittyy vain ja ainoastaan Kiljun jahtaamiseen. Siinä samalla kun pihaa haravoin, totesin, että kaippa sitä voisi jo treenivarusteet kaivaa varastoista. Hämähäkin seittien keskeltä kannoin pihalle metrisen esteen ja illan päätteeksi treenattiin Piikan kanssa pihalla ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Sitä tosin edelsi pieni haravan heilutus treenialueelta, että Kiljun tulitikkutehdas saatiin siivottua edes hypyn luota pois.
Virittelin aluksi ruudun alapihalle ja vein sinne palkan kupissa valmiiksi. Ihan aluksi pienesti kontaktitreeniä, sitten nouto 650grammasella tasamaalta. Todella hyvä vauhti ja into, sekä tiivis palautus!
Seuraavaksi sitten vähän seuraamista ja jääviä. Istuminen on hukassa, tarjoaa helposti muita jääviä, kun käy epävarmaksi. Apujen kautta pitää tehdä. Toistoilla parani. Tehtiin sekä nakilla että lelulla. Lelu kelpasi melkein paremmin.
Seuraavaksi sitten ruutu. Hyvin haki ruudun ja sai palkan. Treenattiin myös pysähtymistä.
Metrisen esteen vuoro, korkeus n. 90cm. Ensin kevyellä kapulalla. Ei ongelmia. Sitten 650grammasella ensimmäisen kerran tänä keväänä. Takaisin tullessa kolautti ja koska olin asentanut laudat niin, että tippuvat, jos kolauttaa, kaksi lautaa tuli alas. Oli turvallista ja samalla Piika otti onkeensa. Toistolla itse heitin kauemmaksi ja Piika palautti ilmavalla hypyllä. Viime syksyyn verrattuna sen hyppytekniikka on parantunut huimasti! Vai onko kyse vain vireestä?
Tässä vaiheessa Piika alkoi olla kieli poskella. Kyllä se vaan niin täysillä nykyisin tekee, ettei säästele itseään. Toisaalta makeeta, toisaalta huolestuttavaa? Uskaltauduin ottamaan loppuun vielä tunnarin viiden metrin matkalta. Nenällä tökkäsi ensimmäistä kapulaa, mutta jatkoi haistelua, nosti oman varmasti ja palautti sen. Oli hyvä lopettaa tähän.
Loppuun vielä heittelin magneettipalloja ja huomasin, että Piika palautti aina käteen, kun ”vaanin” sitä. Jos pyysin sitä tuomaan pallon käteen, se pudotti pallon vähintään juuri ennen kättä.
Torstaina oli vuorossa Jatpailut. Lupauduin tuomaroimaan tunaroimaan mölliradan. Onneksi oli huipputiimi apuna ja saatiin kisa vedettyä ihan kunnialla läpi.
Kisaavien hyppyradalle osallistuttiin Piikan kanssa. Aluksi olin, että miten tää menee. Sitten olin, että voi ei. Ja sitten olin, että auttakaa nyt joku?
Onneksi apuja sain muiltakin rataantutustujilta ja vaikka itse en ollut niinkään varma siitä, että ehtisin renkaan jälkeen linjaamaan 5-putkeen (radalla 6-putken pää näkyi suoraan renkaalta), muut kannustivat, että kyllä sä ehdit. Myös 11-12 väliin sain neuvoja, miten siihen kannattaisi sylivekki tehdä.
Oltiin Piikan kanssa loppupäässä lähdössä, joten hyvästi oli aikaa sitä lämmitellä ja jumpata ennen omaa vuoroa. Minien aikana jo hain sen halliin ja tehtiin seuraamista, jääviä, kaukoja, temppuja jne niin, että kun lähdin radalle, nakkitasku loisti tyhjyyttään. Kepeillä luotin siihen, että kyllä Piika ne nyt saa yksin osata ja pääsin irtoamaan ja tekemään linjauksen renkaan jälkeen. 11 estettä meni hyvin, mutta 12-hypyllä Piika luki mun ”sylivekin” linjaukseksi/takaaleikkauksiksi ja kiersi väärän siivekkeen kautta. Hieman meni pasmat sekaisin tästä. Jatkettiin matkaa kuitenkin ja 15 hypylle asti, mutta sitten Piika lähti kiertämään seuraavaa estettä ja mun korjausyrityksistä hyppäsi muurin. Loppusuoran irtosi mallikkaasti.
Uusinnassa päästiin taas ongelmitta tuonne 12-hypylle asti ja taas sama homma! Kun en vaan osaa. Loppurata taisi kuitenkin mennä varsin kivasti ja lopussa Piika ensimmäistä kertaa omatoimisesti noukki hihnan suuhunsa ja tuli tarjoamaan sitä, että riehutaan. Ehkä se alkaa vähitellen ihan itse hiffaamaan loppupalkan idean? Lopuksi vielä treenattiin tuota 11-12 kohtaa Elinan kanssa ja johan se alkoi onnistumaan! Pitää nuo hypyt nyt virittää pihalle ja treenata siinä kuvioita kasaan.
Hyvä mieli tämän viikon treeneistä, vaikka muuten ei ehkä aurinkoiset fiilikset olekaan ollut.
Pipipäät 