Temppuilua

A-4582

A-4589

A-4591

A-4595

A-4596

A-4598

A-4600

A-4601

A-4612

A-4620

A-4622

A-4628

 

Käytiin viikonloppuna retkellä Meikon ulkoilualueella täällä Kirkkonummella. Tempokin oli mukana. Osan matkaa sai mennä itsekseen ja suurin osa matkasta kannettiin sitä. Ylläolevat kuvat ovatkin siltä reissulta. Noissa kuvissa vielä näkyykin, kun Tempolla oli tullessaan pari pattia vasemmassa kyljessä. Ilmeisesti olivat rokotuspatit, koska nyt alkavat olla hävinneet kokonaan.

Tempo muistuttaa itse asiassa paljon Kimmaa. Ihan sama, minkä toiminnon Tempolta keskeyttää, vastauksena on hirveä ärinämurina ja pentu on tulossa ihan käsille naskalihampaillaan. Välillä sitä tuntuukin, että ihan sama montako koiraa on aiemmin ollut, peukalo keskellä kämmentä olen tämän pennun kanssa. Hirveä remmirähjähän se on jo tässä 8 viikon korkeassa iässään. Vaunujen alakopasta haukkuu pystyyn kaikki vastaantulijat. Ja koirien haukku, se on paha. Sillon ei pysty tekemään muuta kuin haukkumaan. Niin ja pimeätä se pelkää. Näissäpä sitä työsarkaa sitten riittääkin.

Ja sitten se kuitenkin menee uusiin seikkailuihin häntä pystyssä. Ravi on tuntematon käsite, kaikkialle mennään laukkaamalla hihnaa vasten. Tästä syystä käytiin jo tekemässä vierailu paikalliseen Mustiin ja Mirriin ja alelaarista löytyi jonkin aikaa vielä sopivat valjaat noihin hihnassa kulkemisiin, ettei tarvitse pantaa vasten tempoa. Eihän se siellä kaupassakaan millänsäkään ollut, mitä nyt piti kuvitella taas olevansa isompi kuin muut ja haukkua muut koira-asiakkaat pystyyn. Mutta kun nekin haukkui. Kaupan liukuovet olivat aluksi järkytys, josta piti ottaa askel taakse ja samantien oli menossa uudestaan niistä.

Käytiin myös treffaamassa Humppaa, Repeä ja Balia ja nohevana Temppu kävi kanat haukkumassa (lue rähjäämässä). Repen kanssa olisi saanut leikitkin aikaiseksi, mutta Piikalla iski kai siinä vaiheessa sitten jokin poliisivaihde päälle, että se on hänen pentunsa. Muutenhan nuo aikuiset eivät juuri noteeraa pentua. Kilju murisee sille, jos kokee pennun olevan liian lähellä ja Piika ärrää vain ruoasta. Samalla pedillä mahtuu kuitenkin Tempon kanssa nukkumaan ja välillä on yrittänyt kyllä jo leikittääkin pentua.

Pari kertaa päivässä on ehditty sen verran ruoalla treenaamaan, että Tempo tuntee nimensä. Mutta onhan tässä pientä ohjelmaa lapsen, pennun ja muuttokaaoksen purkamisessa. Sehän ei haittaa, jos kaksi huonetta on vielä täynnä purkamattomia laatikoita? Poissa silmistä, poissa mielestä. Ja tätä arkeahan ei nyt yhtään helpota se, että pentu alkoi olla jo hyvällä mallilla sisäsiisteyden kanssa ja nyt sataa jo toista päivää kaatamalla ja eihän se tietenkään halua mennä ulos pissalle. Ja jos tätä jatkuu koko talven (voiko täällä etelässä edes talvesta puhua?), niin eihän se pentu ole sisäsiisti ikinä.

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s