Ulos mukavuusalueelta

smaller

 

Kulunut viikko on vietetty Jannen luona Kirkkonummella. Viikkoon on kuulunut rentouttavia (NOT) lenkkejä päivisin koirien kanssa, Kiljun päivärytmin rikkomista (maanantaina laitoin viestin Jannelle Kiljusta, joka parkkeerasi omistajan elkein sängylle nukkumaan, kuulema agilitykoira on saanut lisäoikeuksia, mitä suojelukoiralla ei ollut), ja treenejä.

Maanantaina päästiin treenaamaan Kiljun treeneissä agilitya. Pitkästä aikaa oli silmäpareja katsomassa tekemistä ja ihana, kun sai kommentteja, kuinka parantaa ohjausta. Kiitos siitä! Viikon jännin hetki koitti sitten keskiviikkona, kun Janne oli hommannut mulle tuurauspaikan Kelpokoiralle Jaakon oppiin. Aattelin jo, että mitähän tästä tulee. Kun en itse ole koskaan ollut mikään hyvä näissä ulkopuolisissa koulutuksissa. Jotenkin se kammo on näitä koulutuksia kohtaan jäänyt, vaikka varmaan nykyisin jo ihan turhaan. Enemmän pitäisi astua ulos mukavuusalueelta, missä varsinkin nyt itsenäisesti treenatessa ollaan oltu.

lataus-1

Ohessa radanpätkä, mitä tehtiin Jaakolla. En edes yrittänyt päästä koko rataa, vaan tehtiin pätkissä ja palkattiin onnistumisista. Suurin osa ajasta menikin keskusteluun, mutta mikä parasta, saatiin paljon neuvoja jatkoon. Alussa 1-2 oli tarkoitus ohjata jenkkikäännöksellä. En edes tiennyt, että me osataan tällainenkin. Ensimmäisellä kerralla tuurilla, toisella kerralla sinne päin ja Piika hajoitti muurin ja kolmannella ihan nappiin. Viikon avainasia on ollutkin lähtötilanteen rauhoittaminen. Okserit ohjasin takaaleikkauksella niiden välistä ja lähetin Piikan putkeen. Putkesta renkaalle myös takaaleikkaus. Ensimmäisellä kerralla liian laiskasti ja Piika luki kääntymisen väärään suuntaan. Toisella kerralla sitten oikea-aikainen mulla, mutta Piika kielsi renkaan ja lähti mun liikkeeseen. Tästä keskusteltiin enemmänkin ja Jaakko neuvoi, miten tätä treenata jatkossa niin, että Piikan tulee hoitaa oma tonttinsa, kun sille sanon suoritettavan esteen. Niinpä verkotettiin kieltämisen mahdollisuus ja sain treenata rohkeita takaaleikkauksia ja lähetyksiä. Toimi!

Toinen mistä keskusteltiin oli takaakierto 13:lle. Ohjaan nämä syvälle esteen taakse, että saan Piikan pyörimään siivekkeen ympäri, koska se ei osaa tehdä esteen taakse itsenäisesti yhtä laukanlisäystä. Onko sitten väärin koulutettu vai onko vain sen tyyppinen koira. Jaakko neuvoi tähän treenivinkin ja pitääkin sitä kokeilla, josko edes toimisi jollain lailla paremmin. Mitkään pituuden palikat ja rimat pystyssä kun eivät ole pidemmän päälle toimineet. Mutta kuulema vain jotkut koirat eivät tuota yhtä lisä laukka-askelta tee vaikka kuinka kouluttaisi, joten jossain välissä on vain elettävä asian kanssa.

Kaiken kaikkiaan jäi ihan todella hyvä fiilis treeneistä. En lakkaa hämmästelemästä, kuinka taitava Piika jo on. Se osaa asioita, joita en tiedä sen osaavan. Luulen myös, että jos oltais haluttu, oltais jollain tavalla kyllä pystytty suorittamaan koko rata. Mutta nyt saatiin kyllä niin hyviä neuvoja juuri niihin asioihin, joiden kanssa olen painiskellut jo pidemmän tovin, että tämä kokonaisuus tuntui just tarpeeksi hyvältä.

smaller-1

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s