Elämä on taikaa

Minne taas yksi kuukausi hävisi? Aika tuntuu kiiruhtavan, kun päivät toistavat itseään. Ajattelin joskus viime vuoden puolella, että päivät kuluisivat netflixin äärellä jatkossa. Väärinpä tiesin.

Tähän mennessä on jo ehditty käymään Kainuussa ja treenitkin päästiin aloittamaan. Piika kiittää, kun viimein sillekin on aikaa. Vaikka kyllä se edelleen on se, joka reagoi, kun yritän kommunikoida pikkuihmisen kanssa. Noin muuten Piika on ottanut kivasti pikkuihmisen huomioon. Siivoaa perästä puklut ja vahtii tyyppiä. Ehkä vähän liiaksikin, mutta vielä ei ole ollut tilanteita, että pitäisi pelätä Piikan puolustavan muksua muilta.

a-2149

 

Tällä viikolla otin hallikortin ja tiistaina heti käytiin tekemässä agilitya. Juoksu onnistuu jo itseltä, joten eikun treenaamaan! Piika tosin joutui heti aluksi näyttämään osaamistasonsa olevan ennallaan, kun harjoiteltiin kepeille irtoamista ilman ohjaajaa pikkuihmisen vaatiessa huomiota. Kun tyyppi saatiin rauhoittumaan telakkaansa, mentiin rataakin ja kyllä se sieltä jostain perskannikasta tuli, että miten sitä koiraa ohjattiinkaan. Jos oli onnellinen koira, sitä oli myös ohjaaja.

Keskiviikosta perjantaihin sitten tehtiinkin tokoa. Puomia on kyllä otettu vissiin melkein joka kerta. Haetaan siihen nyt vauhtia, jonkin verran teinkin sitä jo ennen joulua, mutta nyt pystyn myös juoksemaan vierellä, joten on tuntunut jo ihan eriltä nuokin treenit. Tokossa on ollut kiva, ettei Piika ole unohtanut juurikaan, mitä tehtiin ennen joulua. Sieltä on löytynyt tunnari, on löytynyt kaukot (pienillä epätarkkuuksilla) ja on löytynyt seuraaminen sekä ruutukin. Jäävät sen sijaan ovat ihan sekaisin. Uutena on jatkettu eteenmenon treenausta ja siinä kyllä pk-hommat näkyy taustalla, hyvin menee kyllä eteen. Palkkausta tässä pitää vielä miettiä, että mikä olisi paras. Mikä ihaninta, Piika vaikuttaisi tyytyväiseltä elämäänsä nyt, kun on päästy lenkkeilemään ja on päästy treenaamaan. Kisakalenteriakin katselin jo sillä silmällä, että keväällä ollaan kisoissa harva se viikonloppu, jos vain saadaan homma taas natsaamaan keskenämme. Toivon kyllä, että saadaan. Niin, mihis väliin pitäisi se tokokoe mahduttaa?

Ja sitten lopuksi joitain kuvia kuluneelta kuulta… Perustaattua kännykkälaatua.

15781340_10154784613561768_4020954991571172796_n

Ensimmäisellä metsälenkillä.

15826340_10154803957566768_6324946961053375284_n

Mallioppimista levyttämiseen.

16114131_10154850000571768_5046267626663253375_n

Tytöt reissullaan mummolassa ensi kertaa.

16143132_10154868775551768_206951171404277079_n

Ekat treenit ❤ Onnellinen koira ja apuohjaaja.

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s