Päivittäiset arkistot: 6.3.2016

Agility elää talkootyöstä

”Innokkaat talkoolaiset saavat ilmoittautua agilitykisoihin töihin.”

”Vielä kaivattaisiin lisää talkoolaisia tuleviin kisoihin!”

”Viime hetken kuulutus – joutaisiko joku talkoisiin huomenna?”

Kuulostaako tutulta ilmoittelulta? Kisat tulossa eikä talkoolaisia ole ilmoittautunut tarpeeksi, jotta kisat voitaisiin viedä läpi sujuvasti? Ilman talkoolaisia ei ole kisoja. Ilman kisoja ei ole agilitya. Kummallista on, että kisaajia kyllä aina löytyisi. Tämä tosin taitaa olla jokaisen koiraharrastuslajin ongelma. Agilityssa talkoolaisia vain tarvitaan huomattavasti enemmän kuin muissa lajeissa.

Suomen Agilityliitolla on 260 jäsenyhdistystä ja jokainen seura elää ja kuolee talkoolaisistaan. (YLEn juttu helmikuu 2016) Agilitykisoja järjestetään jo ympäri Suomen melkeinpä jokaisena viikonloppuna – kiitos tarpeeksi isojen hallien. Kaukana ovat ne ajat, kun kisoja voitiin järjestää talvikaudella vain kylmissä maneeseissa tai kesäaikaan hiekkakentillä vesisateessa. Harrastusmahdollisuuksien parantumisen myötä myös harrastaminen on kallistunut. Agilitykilpailuiden järjestämisen tärkeyden ymmärtääkin, sillä ne tuovat seuroille rahaa, ja kaikki kulut seurat maksavat omasta pussistaan. Mutta jotta voisimme jatkossakin taata harrastus- ja kilpailumahdollisuuden sekä niille otolliset olosuhteet, tarvitsemme kisoihin talkoolaisia.

 

Millaisen työpanoksen agilitykisojen järjestäminen vaatii?

Jyväskylän Agility Team ry (JAT) järjesti maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna kaksipäiväiset agilitykilpailut. Samana viikonloppuna kisattiin myös Kirkkonummella, Lempäälässä, Sipoossa, Torniossa, Liedossa sekä Tranvikissa, Ahvenanmaalla. Lauantain kisoihin oli yhteensä 1685 ilmoitettua kisastarttia ympäri Suomen. Sunnuntaille oli 1378 ilmoitettua kisastarttia. Jos keskimääräinen kisastartin hinta on noin 13 euroa, tienasivat seurat kyseisenä viikonloppuna noin 40 000 euroa.

JATin kisoissa kisattiin noin 400 starttia viikonlopun aikana. Lauantaina kisasivat 1-luokka ja 3-luokan minit ja medit. Sunnuntaina vuoron saivat 2-luokka ja 3-luokan maksikoirakot. Tuomareina kisoissa toimivat Hilpi Yli-Jaskari sekä Tomas Berglund. Kuten aina, tälläkin kertaa talkoolaiset järjestivät hyvin sujuneet agilitykilpailut. Nämä olivat vasta toiset kisat, jotka järjestettiin niin, että JAT:in uusi kerhotalo oli talkoolaisten ja kisaajien käytössä. JAT:in konkareille halli ja kerhotalo ovat selvästi tärkeitä. He muistavat menneisyyden, kun treeni- ja kisamahdollisuudet olivat toiset.

A-2221

Jattila. Kentän koko 20×40 on rajattu aidoin, jotta jokainen koirakko saa suorittamisrauhan. Yleisölle on tilat kahdella sivulla. Lämmittelyalue on erikseen, usein varustettuna A:lla ja kepeillä sekä muutamalla hypyllä.

Enää ei talkoolaisten aamu ala sillä, että esteitä pitäisi siirrellä paikasta A paikkaan B eikä tarvitse purkaa esteitä kuormasta. Enää ei tarvitse järjestää kanttiinia telttoja pystyttämällä. Kerhotalon valmistumisen myötä kauaksi on myös tultu siitä, kun kanttini järjestettiin hallin nurkassa ja vessoina ja toimistona toimi työmaakoppi, jossa oli aina ruuhkaa. Tuolloin lämmittelymahdollisuus oli lämpimästi pukeutuminen ja kuuma kanttiinista saatu juoma.

Uuden kerhotalon myötä ilmoittautuminen on siirretty lämpimiin tiloihin, sopivasti vessojen yhteyteen, jotta jännittyneet kisaajat voivat samalla helpottaa myös kisajännitystään ennen lämmittelylenkille lähtemistä. Tullessaan kisoihin kisaajat jättävät ilmoittautumiseen kisakirjansa sekä esittävät koiransa rokotustodistukset. Vastineeksi he saavat ilmoittautumisten vastaanottajilta kisanumeron ja onnentoivotukset kisaan.

A-2245

Numerolappuja odottamassa kisaajiaan.

Ilmoittautumisen yhteydessä on myös kätevä huomioida kanttiinin olemassa olo. Ratojen lopuksi tai miksei jopa välilläkin on mukava käydä istumassa lämpimässä ja päivittämässä viimeisimmät kuulumiset tuttujen kesken. Eipä taida olla hetkeä, milloin ei kanttiinista löytyisi juttuseuraa.

A-2215.jpg

Kanttiinista voi myös ostaa JATin pipon päätä lämmittämään, ellet sellaista jo omista.

A-2216

Kanttiinista löytyy pientä tarjottavaa makean ja suolaisen nälkään.

A-2219

JATin puheenjohtaja Leena Ståhlberg kanttiinissa ostoksilla kisaamisen lomassa.

A-2213

Talkoolaisille lämmin kerhohuone tarjoaa puitteet istahtaa hetkeksi alas lämmittelemään siinä missä kisaajillekin.

Ratatyöntekijöiden tehtävänä on rakentaa radat jokaiselle säkäluokalle tuomarin piirustusten mukaisesti. Nykyisin radan rakennus on helppoa, sillä väliaidat siirrellään usein jo perjantai-iltana ison radan treeneissä kisapaikoille ja ylimääräiset esteet järjestellään hallin sivulle odottamaan seuraavan viikon viikkotreenejä. Parhaat esteet valikoidaan kisoihin radalle.

Usein kuulee sanottavan, ettei halua ratatyöntekijäksi tuomarien asenteen vuoksi. Etenkin kokemattomat talkoolaiset tuntuvat jopa pelkäävän tuomareita ja heidän palautettaan. Taitaa tosin olla niin, että tuomaritkin arvostavat ripeitä otteita radanrakennuksessa. Ratatyöntekijöistä riippuukin pitkälti kisojen aikataulussa pysyminen, ripeys ja oma-aloitteisuus on siinä hommassa valttia. Jos ratatyöntekijät vain tuntuvat seisoskelevan kesken radanrakennuksen, on se omiaan kuumentamaan tunteita heti, sillä aikataulut ovat tiukat ja jokainen haluaa kisoista ajallaan kotiinkin. Kun taas ratatyöntekijät hoitavat tonttinsa hyvin, tuomarit ja kisaajat ovat tyytyväisiä ja kisat saavat kiitosta.

Oli tehtäväsi sitten ratamestari, ratatyöntekijä, ajanottaja, käsiaika, tuomarin sihteeri, lähetti, kuuluttaja, kokoonkutsuja tai hihnansiirtäjä, ovat ne kaikki oma-aloitteellisuutta vaativia tehtäviä. Radanrakennuksen aikana he kaikki voivat osallistua radan rakennukseen ja hoitaa samalla oman tonttinsakin. Omalla panoksellaan he kaikki ovat takaamassa kisojen onnistumisen ja aikataulussa pysymisen.

A-2235

Kun radanrakennus sujui kuin itsestään, viikonlopun tuomarit ehtivät poseeraamaan ”poski poskea vasten” radanrakennuksen lomassa.

A-2222

Radanrakennus tapahtuu ratamestarin johdolla. Tuomari tekee viimeiset viimeistelyt rataan saadakseen sen mieleisekseen.

A-2224

Rata valmis ja putkenpainot saa nostella putkien päälle.

A-2231

Ratamestari ohjeistaa ratahenkilöt paikoilleen vastaamaan omista esteistään ja niiden korjaamisesta paikoilleen jokaisen koirakon jälkeen.

A-2240

Rataantutustuminen käynnissä ja ratatyöntekijät tekevät viimeiset valmistelut.

A-2202

Rataantutustumisten aikana ratatyöntekijät saavat hieman levähtää.

A-2238

Kettu-kelpie tarkkana radan reunalla livetulosten vieressä seuraamassa, kuinka ne nollat tehdään. (Ja Kettuhan teki, triplan arvoisesti.)

A-2200

Vastaava koetoimitsija vastaa loppuviimeksi kisojen sujumisesta. Hän mm. hommaa tarvittavat talkoolaiset kisoihin, jakaa työtehtävät ja opastaa kokemattomat talkoolaiset hommaansa. Tässä kuuluttajan kanssa pohtimassa lähtöjärjestystä.

A-2243

Tuomari ja tuomarinsihteeri sopimassa vielä ennen luokan alkua kommunikaatiokäytänteistä. Tuomarinsihteerin tehtävä on yksi kisojen tärkeimmistä tulosten oikeellisuuden kannalta.

Koska pöytäkirjojen täyttäminen tapahtuu JATin kisoissa toimistossa, kerhohuoneen takahuoneessa, yhtenä talkoohommana on lähetin virka. Hän vie tuomarinsihteerin laput pöytäkirjan pitäjille sekä toimittaa lähtöjärjestyksen ja tulokset seinälle, sisäänheittäjälle sekä kuuluttajalle. Kommunikaation tulee pelata kumpaankin suuntaan. Toimiston pöytäkirjassa toimivat henkilöt täyttävät kilpailun pöytäkirjat, hoitavat tulosten syötön, livetulosten lähettämisen ja täyttää kisaajien kisakirjat lämpimässä toimistossa, omassa rauhassaan. Tosin sitä rauhaa kyllä rikkoo aina jos joku kysyjä.

A-2197

Ennen radan alkua toimistossa lasketaan tuomarin toimittamasta ratapiirrustuksesta esteiden lukumäärä sekä suoritusmäärät ja merkataan ne Sagin ohjelmaan.

A-2205

Rataantutustumisen aikana toimistossakin on hiljaista. Toimistokoira Pessikin oli hommissa lauantaina. Pöydällä kisakirjat ja lahjakortit odottavat radan alkua.

A-2207

Lähetti on tuonut tuomarinsihteerin laput, tulosten syöttö Sagin ohjelmaan sekä kisakirjoihin nollien merkkaus käynnissä. Kuva Laura Mättö.

A-2208

Itsekin jouduin hommiin kirjoittelemaan 1-luokan nollia kirjoihin, vaikka houkuttelinkin Sannan kanssani toimistoon tekemään sen vaativimman työn. 😉

 

Tärkein huomio agilitysta niin kisaamisen kuin talkootöiden kannalta on yhteisöllisyys. Ei  ole väliä iällä, sukupuolella, koulutus- tai työtaustalla. Kaikkia yhdistää koirat ja agility. Juttuaiheita piisaa, kun kisoissa risuja  ja ruusuja saavat niin tuomarit kuin heidän ratansakin, omat ratasuoritukset sekä koirien kuulumiset. Oma asenne ratkaisee, ottaako talkootyöt pakkopullana vaiko mahdollisuutena seuratovereihin tutustumisena. Iloisella asenteella hyvässä seurassa talkoopäivät sujuvat nopeasti. Ennen kuin huomaakaan, talkoovuoro on ohitse ja huomaa, ettei ehtinyt edes talkoomakkaraansa syödä vuoronsa aikana. Ei niinkään sen kiireen takia, vaan siksi, että hyvässä seurassa nälkääkään ei huomaa ennen kuin koittaa kotiinlähdön aika.

Talkoot kuuluvat koiraharrastukseen. Joko sinä olet tehnyt talkoovelvoitteesi seurasi hyväksi?