Sävyjä joita ei kirkaaksi kai enää saa

 

Pari viikkoa Pessi söi taas kipulääkettä ja Espoossa Janne hieroi sen käytännössä joka päivä. Välillä Pessi oli ollut ihan perässä vedettävä lenkeillä, välillä oli kulkenut hyvin Kiljun rinnalla. Totuus on nyt se, ettei Pessi enää kuntoon tule. Sen kipuja voidaan kyllä kipulääkkeillä helpottaa, mutta onko se enää muuta kuin väistämättömän siirtämistä?

Valvon taas ja päässäni teen jo siirtoo seuraavaa
mietteitään ei vältellä voi, vaikka ne näin satuttaa
Katson sua ja rakastankin, niinkuin aikoinaan
vaan nyt tähtiis kirjoitetun pystyn jo aavistamaan

Espoossa Pessi oli asunut sängyn alla käytännössä koko ajan ja ollut ihan rauhallinen muutenkin. Joka toinen päivä se oli ollut ihan ok, joka toinen päivä kipeä – hieronnan perusteella siis. Ja kaikki lenkit oli tehty hihnassa eli riehumiselle ei ollut jäänyt saumaa. Nyt Pessi on ollut perjantaista asti kotona ja viikonloppuna jätettiin kipulääkkeet pois hetkeksi, että pidetään taukoviikko. Viikonloppuna Pessi oli hyvä lenkeillä, koska Naakka. Ei ole hetkeä, milloin ei voisi uhota porokoiralle. Ja toki pissatuksille mennessä pitää lähteä ulko-ovelta täysillä ja hypätä jättämällä kaikki rappuset väliin ja kertarysäyksellä alas asti. Mutta Kiljun kanssa Pessi enää intoudu juoksemaan pihalla, vaikka Kilju haastaisikin.

Meissä on voimaa, mä epäile en
vuosien varjosta maan
Sävyjä joita ei kirkkaaksi kai enää saa

Ahtaat ruudut kalenterin nyt sydän suorittaa
kuinka kaikesta tulikin näin tummaa ja puuduttavaa
Kummallekin valehdellen, jos kiellän tunteet nää
jos väitän että elämä on loputtomiin kestävää

Hieroin Pessiä alkuviikosta ja suurimmat oireet keskittyvät nyt etupäähän. Takapää on mitä on, ja ilmeisesti nyt rasitus alkaa olla aika isoa etupäässä. Oikean lavan liikettä katsoin jo lenkillä, että se on aavistuksen epäpuhdas. Käteen ko. lapa tuntui aivan järkyttävältä nyt, kun Janne oli saanut sen kohtalaisesti auki muuten. Ei Pessi pystynyt pitämään sitä jännittämättä ja verrattuna toisen puolen lapaan, eron tunsin jopa minä. Istuessaan tuntuu hieman keventävän painoa tuolta jalalta.

Mitä tapahtuu jos lähden, minne tuulet vie
sinne mis’ on puhtaan taivaan alla uusi tie
Mitä tapahtuu jos lähden tuntemattomaan
loppuuko maailma siihen vai alkaako vaan
uudestaan

Olen yrittänyt keskittyä kaikkeen muuhun, ettei päätöstä tarvitsisi tehdä. Jannen kanssa tehtiin sopimus, että pääsiäiseen asti. Nyt kaksi viikkoa Janne on Saksassa ja sillä aikaa vain seurataan, mihin Pessin vointi menee. Tällä hetkellä vaikuttaa, että särkkärikuuri on pakko aloittaa taas. Olen myös miettinyt, miten paljon Pessiä voisi helpottaa vielä joku lääkekokeilu tuohon etupäähän. Mutta etupääkin kuvattiin vasta ennen joulua eikä siellä näkynyt mitään. Suurin syy on nyt tuo selkä, se vaan alkaa tehdä tehtävänsä, kun se ristiluunseutu on mitä on. Kun hermorakenne on koiralla mitä on, ja koska aina olen luvannut, että tulee vielä mitä vaan, niin sitten se on tässä. Kai se on aika lunastaa nuo sanat.

Ja silti toivon, että joku käänne tässä vielä parempaan tapahtuu. Ja silti joka päivä kuulen tuon Yön biisin radiosta ja mietin, että voi Pessi…