Seuraa agilitypäivitys viikon aikana tehdyistä treeneistä.
Tiistai 8.9. treenit
Tehtiin kaksi kierrosta. Ensimmäisellä kierroksella keskityttiin melko lailla 5-6 kohtaan. Ei vain saatu erilaisilla valsseilla Piikaa kääntymään haluttuun suuntaan. Lopulta onnistuin tyrkkimään sen aina takaakiertoon. Onnistunein suoritus taidettiin saada aikaiseksi eräänlaisella liikkuvalla valssilla ja niistolla. Lisäksi oman liikkeen tuli suuntautua suoraan seuraavaa hyppyä kohden. Jos jalat yhtään osoittivat takaakiertoon, Piika sinne myös meni. 17-19 oli myös haastava. Piti pystyä lähettämään Piika pidemmästä matkasta 17:lle, mutta samalla jo itse liikkua kohti 19 ja yrittää onkia Piika matkalta mukaan. Kuinkahan monesti se oli tuossa suorassa putkessa? Ensimmäisellä kierroksella loppusuoralle kokeilin takaaleikkausta. Koira oli taas väärässä putkessa. Toisella kierroksella otettiin pelkkä 17-21 pätkä ja kappas, ehdin kahdesti tekemään 19-20 välille persjätön. Sillä lailla!
Perjantai 11.9. Viikkorata
JATilla on nyt viikottain vaihtuva viikkorata yhdellä kentällä. Saa käydä itsenäisesti tekemässä ja myös treeniryhmät käyttävät sitä hyväkseen. Viime viikolla oli minun vuoroni suunnitella viikkorata. Työreissun vuoksi en päässyt kouluttamaan ryhmääni, mutta he olivat reippaina rakentaneet radan ja treenanneet keskenään. Huippuryhmä! Perjantaina ajelin vielä töiden jälkeen takaisin Jyväskylään ja kävimme Piikan kanssa kokeilemassa rataa. Kuuma iltapäivä kostautui, ja vaikka vedettiin parissa setissä treenit, oltiin lopussa molemmat ihan poikki.
Aluksi tehtiin kentällä esteiden omatoimista tarjoamista, mitä ei ehditty viikolla tehdä kotona juurikaan. Aika kivasti Piika on nyt alkanut tarjoamaan esteitä. Leiskauttaa aina esteiden yli ja jää katselemaan, missä palkka on, jos se ei lennäkään. Vähän on ollut hakemista, että palkkaanko kaikista vai vain niistä, kun se suorittaa esteen, jota oikeasti tarkoitan. Mutta mistäs minä tiedän, miten se minua lukee? Ehkä tarkoitankin koiran mielestä oikeita esteitä ja mielestäni koira sitten suorittaa vääriä esteitä?
Tehtiin valkoisilla numeroitua rataa. Ja voi pojat. Tulipa sitten suunniteltua rata, jota en itse kyennyt suorittamaan. Junnattiin 3-6 ja 6-7 kohdassa ikuisuus. Muuten rata oli aika simppeli, mutta tuo kohta vain junnasi. 3-5 kohtaan meillä ainoa järkevä ja mahdollinen olisi ollut poispäinkääntö, mutta Piika hyppäsi aina muurin jälkeen hypyn eikä edes yrittänyt suuntautua putkeen. Yritin muuttaa omaa sijoittumistani, omaa rytmitystäni, omaa liikkumistani ja ei, aina se oli hypyllä tai jopa renkaalla. Mutta putkessa? Ei koskaan. Pidettiin siis tauko. Tauon jälkeen tehtiin loppurataa ja keppien jälkeistä elämää vähän jouduin itse miettimään, kun putki oli aina jostain syystä tiellä. Mutta olipahan haastava treeni. Ja minä kun ajattelin, että kiva pieni rallattelupätkä.
Tiistai 15.9.2015 treenit
Eilen taas viikkotreenit ja tällä kertaa aiheena takaaleikkaukset ja poispäinkäännöt. Sinänsä simppelirata, mutta meille haastavuutta toi poispäinkäännökset, joita ei ollakaan hetkeen tehty. Kotona oltiin jo pihalla treenattu esteiden omatoimista tarjoamista, joten päätin, että vaikeutetaan treeniä ja otin alun takaakiertoniistolla. Tämähän se meidän ongelma on. Kotona on kuitenkin alkanut jo sujumaan tarjoamisen kautta. Kisoissa tekisin kyllä tuohon väliin varmastikin pakkovalssin. Mutta hyvä, että nyt testasin, sillä kappas kummaa, Piika hyppäsi taas tuon päin vittua. Laitettiin rima pystyyn siivekkeen taakse ja nyt Piika tuli hypyn ali. Laskettiin hypättävää rimaa jonnekin 40:iin ja taas se tuli ali! Nyt laskettiin hypättävä rima 30:iin ja jee, teki ihan pirun hyvän pyörityksen! Eli summasummarum, matalalla rimalla onnistuu treeneissä, mutta korkeampiin rimoihin ei riitä uskallus. Sovittiin, että jatkan itsenäistä treenaamista näiden kanssa ja treeneissä tällaiset suoritetaan tästä lähtien myös matalilla rimoilla, jotta saadaan uskallusta mukaan ja oikeaoppista pyöritystä.
Esteet 4-5 ja poispäinkäännös sitten olikin haastavampi, kun Piika luki vitosen aina suoraan hypättäväksi, ellen tehnyt oikeasti liioiteltua poispäinkäännöstä. Mutta siitä sitten irtosi hyvin takaakiertoon ja putkeen. 10-12 pätkä oli suoraan viime kisoista ja siihen testasin takaaleikkausta ja tässä se toimi hyvin. 12-13 väliin päädyin tekemään sylkkärin, mutta se toimi hyvin. Sen sijaan 15-16 Piika oli koko ajan A:lla tai 17 hypyllä, mutta ei putkessa. Lopulta, kun ohjasin kiirehtimättä 15 ja siitä suoralla linjalla putkeen, niin menihän se. Toisella kierroksella käytiin tekemässä koko rata putkeen. Mitä nyt takuttiin 12-13 kohdassa, kun yritin nyt tehdä sen poispäinkäännöksen ja eihän se onnistunut. Mutta muuten ihan jees-suoritus. Tanja tuumasi, että Piikassa on jotain kelpiemäistä, kun se lukee viimeiseen asti ohjausta ja muuttaa salamannopeasti suuntaansa, jos arvelee mun liikkumisesta, että pitäisikin tehdä toisin. En siis saisi hätäillä yhtään.
Summasummarum. Viikon treeneistä opittua, että eteenpäin on menty. Piika selvästi on estehakuisempi. Toisaalta samalla on tullut huomattua, että se on taas myös reaktiivisempi. Vaatii minulta enemmän, mutta toisaalta kiva ohjata koiraa, jota voi ohjata kauempaakin ja se irtoaa silti. Tarjoamistreenejä siis jatketaan. Huomiona, että kontaktit sujuivat joka treenissä hyvin, mutta kepit ovat mielestäni hitaammat kuin ennen. Olen nyt yrittänyt hieroa Piikaa, ja onhan se vähän jäykkä lannerangasta. Kaukojumppaa ei siksipä olla juurikaan tehty.
Ja loppuun vielä Pessi-päivitys. Tältä näyttää rallytokosta innostunut Rakkikoira. Ei pysty treenaamaan Piikaa, ellei samalla treenaa myös Pessiä.
Pipipäät 