Päivittäiset arkistot: 25.8.2015

Vesipedon kaukojumppaa

Maanantai ja pakko pyhittää kaikille rästitöille. Ihme kyllä sainkin kaikki tarvittavat hommat tehtyä ruohonleikkuusta lähtien. Koirat hengasivat pihalla (ja Pessi vaihteeksi kävi naapurin puolella). Piikan mielestä ruohonleikkaajan tehtävä on samalla heitellä sille frisbeetä. Kulkee perässä ja tökkii frisbeellä jalkaan, kunnes heitän. Kohta on taas tök-tök-tökkimässä. No, saahan se siinäkin urheiltua. Välillä teetän kiertoja ja peruutuksia. Ainoa ongelma tässä on, ettei Piika enää juurikaan väistä ruohonleikkuria. Saa katsoa tarkasti, missä sen häntä menee, ettei lyhennä sitäkin.

Elokuun hellekelit ovat myös vihdoin vaatineet useampaa kastelua kasvihuoneessakin ja satoakin on vihdoista viimein tulossa! Samalla kun täytin Piikan uimasaavin ja kastelupadan, päätin myös viilentää frisbeehullun koirani. En tosin tiedä, olisiko se enemmän kuitenkin vesipeto. Suihkuava vesi on vaan niin parasta.

Tuntikausia se jaksaisi tuijottaa suihkuavaa vettä.

Hommattiin vuosi sitten tuollainen sprinkleri helpottamaan kastelua.

Jälkikäteen mietittynä olisi pitänyt ottaa sellainen pyörivä, ihan Piikaa varten.

Vaikka oikeastaan ihan sama, kunhan vettä suihkuaa.

Ja täytättäpä niitä saaveja…

Aina se jostain hyökkää…

Kaikki karvat sojossa valmiina hyökkäykseen.

Kai siinä joku hullu taika on.

Muut mentiin sisälle, Piika päätti olla pihalla.

Illalla jumppailtiin taas kaukoja. Olen yrittänyt nyt joka päivä 2-3 settiä niitä tehdä pitkin päivää. Aamulla parit ja illalla vielä viimeiseksi, ellei olla jopa päivälläkin jumppailtu. Inhokkiliike, mutta kun muuta en ole ehtinyt nyt treenaamaan niin noita on ollut helppo tehdä keittiössä. Nyt pitäisi tehdä eri paikoissa vaihtelevasti jo, ja välimatkaakin pitäisi yrittää kasvattaa vähitellen. Mutta se on vaikeaa, kun jokainen lisämetri tuntuu aina hirveältä takapakin otolta tekniikan suhteen.

Lopulta meidän tekniikanpysymiskeinoksi on valikoitunut namit jalkojen edessä. Aamuruoalla on myös jumpattu takapalkkaa korkeammassa vireessä. Lisäksi ennen kaukoja yleensä tehdään kaikkea pientä temppuamista, jotta lämmitellään paikat. Hissiliikkeet on selvästi helpompia Piikalle silloin ja saa aluksi purkaa turhaa hulmuamista ympärillä pyörimisissä.

Eilen tehtiin ensimmäistä kertaa eteisessä (valon vuoksi). Huomasin, että tuollainen kapea matto toimiikin aika hyvänä paikkana, kun Piikan on pakko siirtää tuossa etujalkansa matolle saadakseen hyvän pidon. Jätin videolle myös pari virhettä, kun eihän nää aukottomia ole. Yleensä tehdään vain noita ylös-alas ja ylös-taakse -toistoja. Joitakuita kertoja on testailtu sitten koko settiä. Ylös-alas on edelleen hankala pidemmän sarjan jälkeen, mutta vähitellen alan olla jo tekniikkaan tyytyväinen. Tämä pitää pitää!