Kun uudet tokosäännöt esiteltiin ensimmäisen kerran, ajattelin, että noniin, se oli sitten tässä. Jossain välissä kuitenkin lukaisin uudet voittajan säännöt läpi ja oo, nehän kuulostivat ihan kivoilta! Lisäksi nyt on ollut vähän sellainen, mitähän tässä nyt tehtäisiin -kausi. Yrittääkö JK2 tänä syksynä vai antaako mennä suosiolla ensi kesään, jos sittenkään? Koska tiedättekö, kun koira on nyt parin kuukauden loman jälkeen oikeasti kunnossa (juu, läski se on, mutta mikään paikka ei kiristä), ei huvita alkaa sitä ehdoin tahdoin rikkomaan metrisellä ja hyppyharjoituksilla. En ehtisi kuitenkaan sitä hieromaan ja venyttelemään, ja jos niitä hyppyharjoituksia tehtäisiin, se vaatisi melkoista huoltoa koko ajan. Joten. Me on sitten tokoiltu. Ja vähän liidelty muistin virkistykseksi.
Millä mallilla uusi voittaja alkaisi olla? Ei koekunnossa lähellekään, mutta kyllä treenaaminen näkyy.
Paikalla makaaminen 2 minuuttia: Tätä pitäisi päästä treenaamaan ja varsinkin eriaikaista käskytystä, joka on ollut Piikasta paineistavaa. Kotona paikkamakuuta on kyllä tehty joka aamu- ja iltaruoalla.
2. Seuraaminen: Seuraahan se. Hanna kokeili tiistaina ja aika kivasti jopa tuollai extempore! En ole hirveästi tätä nyt tehnyt, koska se vaatii niin oman tunnetilansa ja sitä intoa ei olla vielä haettu treeneissä. Se tulee kyllä sitten, kun aletaan oikeasti miettiä kokeisiin menoa ja treenaamaan tosissaan. Peruutusta ja sivuttaissiirtymiä tehty nakilla jokunen kerta.
3. Seisominen ja/tai istuminen ja/tai maahanmeno: Jääviä on tehty parin metrin seuruusta. Seisominen ehkä varmin. Istuminen ja maahanmeno epävarmempia ja vaativat pienen avun onnistuakseen, mutta sitäkin häivytetään.
4. Luoksetulo ja pysäytys seisomaan: Kiertojen kautta on tehty toistoja. Sekä suullisella että käsimerkillä osaa pysähtyä lyhyellä matkalla. En ole päättänyt, kumpi olisi paras.
5. Lähettäminen määrätylle paikalle, maahanmeno ja luoksetulo: Ruutua ollaan vältelty. Se on sellainen liike, ettei kärsi tehdä toistoja, kun Piika alkaa ehdottelemaan ensimmäisen onnistuneen jälkeen, mitä kaikkea muuta voisi tehdäkään. Birgitta ehdotti, että juoksuttaisin vain ruokakupille ruutuun, jotta saisin toistoja. Ruudun loppuosaa ei olla tehty kuin kierroista.
6. Ohjattu noutaminen: Tämä on suosikki. Ollaan pari viikkoa nyt treenattu ja Piikan mielestä helppo pala kakkua. Tätäkin tehty erilaisilla välimatkoilla ja erilaisilla alustoilla. Suuntakäskyt tuntuivat menevän parilla treenillä putkeen.
7. Tunnistusnouto: Suuri ongelma. Ei kärsi treenata kuin korkeintaan kerran tai kaksi. Nostaa oman, maistelee vääriä, tuo oman. Olen kokeillut namittomuutta, olen kokeillut liikkuria, olen kokeillut ilman liikkuria, olen kokeillut eri alustoja, eri muodostelmia kapuloilla, jne jne. Ehkä annamme tämän hautua ja luotamme, että koetilanteessa voi onnistua?
8. Kauko-ohjaus: Inhokkiliike, joka on alkanut toimimaan. Seiso-maahan ja seiso-istu-vaihtoja on hinkattu ja hinkattu kotona. Eilen illalla uskaltauduin kokeilemaan maahan-seiso-istu-seiso-maahan-toiston ja saman aamulla metrin päästä ja se toimi! SE TOIMI! Palaamme hinkkaamaan toistoja ja lisäämme välimatkaa jossain välissä.
9. Metalliesineen noutaminen esteen yli hypäten: Metallinouto hanskassa, hyppy samoin. Kai ne jossain välissä voi yhdistää? Kokeessa?
10. Kokonaisvaikutus: Voisi hyvin olla mahdollista, että syksyn aikana voisi kokeessa käydä. Vaatisi vain sitä treeniä. Onneksi keksin taas saman pyörän uudestaan, kuten niin monesti treenitauon jälkeen: Ei se toimi kentällä, ellei se toimi keittiössä. Ja niin me on treenattu taas keittiössä aamut ja illat. Se into alkaa löytymään, kummallakin. Ja mikä parasta. Meillä on oma peilikin siellä! Montakohan viikkoa tässä olenkaan jo tuskaillut kuistin ison ikkunan kanssa, joka on keskellä keittiön lattiaa, kun ei muualle mahdu. Mutta katsos, sehän onkin kätevä sisustuselementti, kun tokoillaan.
Pipipäät 