Muut saatto viettää viikonlopun esimerkiksi Etelä-Suomessa PK:n SM-kisoissa. En tuntenut hirveän suurta tarvetta täyttää 40-neliön yksiötä viidellä koiralla ja yrittää eristää Pessiä ja Naakkaa, joten pakkasin kotona olevan hurttalauman autoon ja ajelin viikonlopuksi Kainuuseen. Oli kyllä niiin oikea ratkaisu. Pessi sai liikuntaa juostessaan hihnan perässä, Ipillä lähti uiminen ehkä vähän käsistä ja Piika sai osallistua kaikkeen, koska…no se on vaan niin helppo ja tottelee.
Puoli päivää taidettiin viettää järvessä, toinen puolikas päivästä syötiin. Ja ihan vähän maalattiin taloa ja leikattiin nurmikkoa. Tai toisin päin, mutta olen kyllä aika varma, että lapsille kasvoi evät ja koirille myös ja oma vatsa kasvoi taas enemmän kuin normiviikonloppuna. Se on paljon se. Piikakin onnistui käräyttämään toisen puolen naamastaan. Siinä paloi niin kulmakarvat, silmäripset kuin viiksikarvatkin poskista puhumattakaan, kun tyyppi päätti työntää päänsä liian lähelle kaasulla toimivaa muurinpohjalettupannua. Ja kylkensä se kävi pyyhkäisemässä vissiin johonkin maalattuun talon seinään, kun siihen malliin siitä punainen viiru loistaa. Onneksi ei ole noita näyttelyitä tiedossa. Mutta oli kyllä taas huikea viikonloppu, kuten tuolla aina! Kiitos! 🙂

Pessi vakavana, kun ruoasta on kyse.

Rantaparkki

”Hei hoi hauki, avaa leukasi ammolleen…”

Loch Nessin hirviö vai palloaan tähyilevä Piika?

Ja niinhän siinä sitten kävi…

Piikan huilihetki vedessä.

Lemmikki nro1

Lemmikki nro2

Lemmikki nro3