Pakkasta ja kylmää. Lisäksi Keski-Suomessa on kennelyskää liikkeellä ja tauti on tarttunut myös tuttuihin koiriin, joten on pysytelty nyt viikko kotosalla. Jotenkin kartan tuota tautia parin vuoden takaisella kokemuksella ja seuraan koko ajan koiria, etteivät ne antaisi merkkiä sairastumisesta. Piika näyttäisi aloittelevan juoksujen tekoa ja nyt ei auttaisi sairastua. On sitten vain lenkkeilty pieniä lenkkejä ja asuttu koirien kanssa illat sohvalla. Onneksi ne ovat ihan täydellisiä lämpöpattereita ja tyytyväisiä hieman kevyempäänkin viikko-ohjelmaan. Tänään koko konkkaronkka pääsi pihalle vähän revittelemään.
Ipi lähti aika pian sisälle, koska sen kahdella tassulla kävely-yritykset eivät olleet kovin kannattavia. Sillä jäätyy tassut todella helposti jo -15 pakkasilla.
Pessi taas. Ei nuo koirat varmaan joutuisi riekkumaan, ellei olisi Pessiä. Se on parhaimmillaan (pahimmillaan) näillä keleillä. Ja kaikkiahan sen oli leikitettävä ja haastettava.
Piika tuntuu ottaneen kaiken irti vapaista ja sen liikettä on ilo katsoa ja kuvata. Nyt siitä alkaa jo uskoa, että se täyttää keväällä jo 3 vuotta.
Kiljulla onkin ollut paljon virtaa taas yhden Etelä-Suomessa vietetyn viikon jälkeen. Niinpä Kilju piti hieman omaa kivaa pallon kanssa. Kilju taitaa olla ikuinen pentu…
Se oli sen pallon loppu.
Pipipäät 